Tekeekö uskonnollisuus oikeistokonservatiiviksi?

Useissa tutkimuksissa on todettu, että uskonnollisuus on yhteydessä oikeistokonservatiiviseen vakaumukseen ainakin länsimaissa. Mitä uskonnollisempi henkilö on kyseessä, sitä todennäköisemmin hän kannattaa konservatiivista politiikkaa ja äänestää oikeistolaisia tai konservatiivisia puolueita. On kuitenkin epäselvää, kuinka yleismaailmallisesta yhteydestä on kyse. Ennakoiko uskonnollisuus oikeistokonservatiivista vakaumusta myös länsimaiden ulkopuolella ja muiden uskontojen kuin kristinuskon piirissä?

Gian Vittorio Capraran ja kumppanien suurtutkimus uskonnollisuuden ja poliittisen vakaumuksen yhteyksistä kattaa yhteensä 16 eri maata viidestä eri maanosasta. Myös Suomi on mukana. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 8825 vastaajaa, joiden piti muun muassa arvioida numeroasteikolla omaa uskonnollisuuttaan sekä sijoittumistaan oikeisto–vasemmisto- ja liberaali–konservatiivi-akseleilla. Kaikissa tutkituissa maissa Australiaa lukuun ottamatta todettiin selkeä yhteys uskonnollisuuden ja poliittisen vakaumuksen välillä: mitä uskonnollisempana vastaaja piti itseään, sitä todennäköisemmin hän oli myös poliittisesti konservatiivinen ja kallellaan oikealle. Yhteys voitiin todeta eri puolilla maailmaa ja eri uskontoperinteissä: uskonnollisuus ennakoi konservatiivisuutta ja oikeistolaisuutta Euroopan ja Amerikan kristillisenemmistöisissä maissa (esim. Brasiliassa, Chilessä, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa) mutta myös Israelissa, Japanissa ja Turkissa.

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että uskonnollisuus ja oikeistokonservatiivisuus ovat molemmat yhteydessä sosiaalisen yhdenmukaisuuden, turvallisuuden ja perinteiden korostamiseen eli niin sanottuihin säilyttämisarvoihin. Sekä uskoville että oikeistolle on toisin sanoen erityisen tärkeää se, että pidetään kiinni perinteistä ja yhteisistä säännöistä. Caprara ja kumppanit halusivat selvittää, voisiko uskonnollisuuden ja oikeistokonservatiivisuuden yhteys selittyä arvomaailmojen samanlaisuudella. Tekeekö uskonnollisuus siis ihmisestä oikeistokonservatiivin vai onko kyse siitä, että samanlaiset arvot vaikuttavat sekä uskonnollisuuden että oikeistokonservatiivisuuden taustalla?

Aineiston tilastollinen analyysi osoitti, että uskonnollisuuden ja poliittisen vakaumuksen yhteys ei kokonaan selity yhteisellä arvomaailmalla, vaan uskonnollisuudella on myös jokin arvoista riippumaton yhteys poliittiseen oikeistolaisuuteen ja konservatiivisuuteen. Uskonnon oma vaikutus poliittiseen vakaumukseen on kuitenkin useimmissa maissa varsin pieni. Esimerkiksi Suomessa säilyttämisarvoja korostava arvopohja määrittää poliittista vakaumusta selvästi enemmän kuin uskonto. Uskonnolla on merkittävää vaikutusta yksilön poliittiseen vakaumukseen lähinnä Turkissa sekä Keski- ja Etelä-Euroopan katolis- ja ortodoksienemmistöisissä maissa, kuten Puolassa, Espanjassa ja Kreikassa.

Caprara, G. V.,Vecchione, M., Schwartz, S. H., Schoen, H., Bain, P. G., Silvester, J.,Cieciuch, J., Pavlopoulos, V., Bianchi, G., Kirmanoglu, H., Baslevent, C.,Mamali, C., Manzi, J., Katayama, M., Posnova, T., Tabernero, C., Torres, C., Verkasalo, M., Lönnqvist, J-E., Vondráková, E., Caprara, M. G. (2018). The Contribution of Religiosity to Ideology: Empirical Evidences From Five Continents. Cross-Cultural Research.